Karjalan säätiö on vuonna 1941 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on jakaa apurahoja karjalaisuuden ylläpitämiseen, karjalaisen kulttuurin tukemiseen ja tutkimukseen.

Säätiö myöntää apurahoja erilaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät karjalaista perinnettä ja kulttuuria. Tämä voi sisältää esimerkiksi hankkeita, jotka tukevat karjalaista käsityötaitoa, musiikkiperinteitä, ruokakulttuuria tai kulttuuriperinnön säilyttämistä ja tutkimusta. Apurahoja myönnetään myös karjalaisen historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimukseen sekä opiskeluun.

Karjalan säätiön tavoitteena on tarjota taloudellista tukea ja kannustusta kaikille niille, jotka haluavat vaalia karjalaista kulttuuria ja edistää sen säilymistä tuleville sukupolville.

Helsingissä Karjalan Liiton ravintola Espilässä pidetyssä ensimmäisessä vuosikokouksessa helmikuun 28. päivänä 1941 agronomi Lauri Pullinen alusti kysymyksestä ”Karjalan Säätiön perustaminen”. Sen jälkeen käydyn lyhyen keskustelun jälkeen kokous päätti yksimielisesti Karjalan Liiton toimesta perustettavaksi, karjalaisen taloudellisen ja henkisen viljelyksen tukemiseksi ja kehittämiseksi ja karjalaisten yhteisöjen, järjestöjen, yhtymien ja rahastojen varojen kokoojaksi Karjalan Säätiön. Säätiön peruspääomaksi Karjalan Liitto lupasi lahjoittaa 25 000 markkaa sekä käyttörahastoon vastaavan summan. Säätiön ensimmäiseen, todella suurikokoiseen hallintoneuvostoon valittiin Karjalan Liiton hallituksen jäsenet sekä viisitoista muuta jäsentä eri puolilta Karjalaa. Hallintoneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran 12. maaliskuuta ja valitsi säätiölle hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Viipurin kaupunginjohtaja Arno Tuurna.